background image
74
TYÖVÄENTUTKIMUS 2008
Rangaistava kapinallisten
sairaanhoitajana
Suomen sisällissodan alkupäivinä perustettu
Ambulanssiosasto vastasi punakaartin lääkin-
tähuollon järjestämisestä ja sodanaikaisesta
ylläpidosta. Sen alaisuudessa työskenteli suo-
malaisia ja venäläisiä vapaaehtoisia, joista
suurin osa oli vailla lääkinnällistä koulutusta.
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen valtio-
rikosoikeuden asiakirjojen välittämää kuvaa
sanitääreinä työskennelleistä suomalaisista työ-
läisnaisista ja kartoitan sitä, millaisia naiset
olivat ja miten heihin valtiorikosoikeudessa
suhtauduttiin. Tutkimusaineistoni koostuu 273
valtiorikosoikeudessa tuomitusta sanitääristä.
Valtiorikosoikeuden asiakirjojen mukaan
tyypillinen sanitääri oli 18­23-vuotias naima-
ton ja lapseton nuori nainen. Hän oli käynyt
kansakoulun, mennyt sen jälkeen tehtaaseen
töihin ja liittynyt poliittiseen tai ammatilli-
seen työväenliikkeeseen. Sisällissotaan hän
osallistui taloudellisten syiden pakottamana
ja sai toiminnastaan valtiorikosoikeudessa kah-
den vuoden ehdollisen tuomion.
Valtiorikosoikeudessa sanitäärien toimin-
taa ja siihen liittyvää syyllisyyttä arvioitiin
porvarillisen sairaanhoitajuuden ja sosialisti-
sen vallankumouksellisuuden muodostaman
jännitteen kautta. Valtiorikosoikeuden asia-
kirjoista on havaittavissa, että käytetyt ar-
viointikriteerit olivat ongelmallisia siksi, että
niiden kautta ei pystytty yksiselitteisesti mää-
rittelemään sanitäärien sodanaikaisen toimin-
nan luonnetta ja merkitystä. Tämän vuoksi
asiakirjojen välittämä kuva sanitääreistä jää
pohjimmiltaan ambivalentiksi. Sanitäärien syyl-
lisyyttä arvioidessaan valtiorikosoikeus pää-
tyi suhteellisen lieviin tuomioihin, jotka vas-
tasivat ankaruudeltaan punakaartin "rivimies-
ten" saamia rangaistuksia.
Anna Lehtiaho
Artikkeli perustuu pro gradu -tutkielmaan Ran-
gaistava kapinallisten sairaanhoitajana. Punakaar-
tin naissanitäärit valtiorikosoikeudessa vuonna
1918. Helsingin yliopisto, historian laitos, Suomen ja
Pohjoismaiden historia, 2007.
Punakaartin päällikkö Heikki Kaljunen vierailulla venäläisessä sotilassairaalassa Viipurin Myl-
lymäen koululla maaliskuussa 1918. Takimmaisessa sängyssä Jukka Rahja Pravda kainalossa,
oven suussa takana suomalainen potilas Uuno Kuosmanen. Siviilipukuiset miehet ovat kansan-
valtuuskunnan tai lennätinlaitoksen miehiä, ensimmäisenä oikealla Jussi Hyvönen. Punaisen ris-
tin merkeillä varustetut hoitajat ovat venäläisiä, muut suomalaisia. Kuva: Kansan Arkisto.